Toyota aloitti polttokennoautojen kehittämisen vuonna 1992. Yhtiö julkaisi ensimmäisen tuotantotason polttokennoautonsa, Toyota Mirain, vuonna 2014. Siitä lähtien Toyota on jatkanut investointejaan polttokennoautojen kehittämiseen ja parantamiseen. Japanilaismerkki uskoo niiden tarjoavan puhtaan ja tehokkaan ratkaisun tulevaisuuden liikenteen tarpeisiin.

Polttokennoautot ovat kiistatta yksi tulevaisuuden lupaavimmista teknologioista. Ne lupaavat puhtaan ja kestävän energian käyttömahdollisuuden, jonka avulla voimme vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista ja pienentää hiilijalanjälkeämme.

Toyota on yksi johtavista autonvalmistajista. Se on ollut eturintamassa edistämässä polttokennoautojen teknologiaa, mutta samalla Toyota ei ole sitoutunut rakentamaan maailmanlaajuista polttokennoautojen verkostoa, kuten Tesla on tehnyt sähköautoilleen.

Polttokennoautot käyttävät vedyn ja hapen kemiallista reaktiota tuottamaan sähköä, joka puolestaan pyörittää auton moottoria. Järjestelmä on tehokas ja ympäristöystävällinen, koska sen ainoa sivutuote on vesi.

Polttokennoautoilla on kuitenkin omat haasteensa, jotka vaikuttavat niiden käyttöönottoon ja yleistymiseen. Näitä haasteita ovat esimerkiksi:

Vety on erittäin reaktiivinen aine, joka tekee sen varastoinnista ja kuljetuksesta haastavaa. Vetyä voidaan säilyttää korkeapaineisissa säiliöissä, mutta tällaisen järjestelmän ylläpito ja turvallisuus vaativat suuria investointeja.

Tämän lisäksi vedyn tuotanto ei ole aina ympäristöystävällistä, sillä suurin osa maailman vedystä tuotetaan fossiilisista polttoaineista, erityisesti maakaasusta, prosessissa joka tuottaa paljon hiilidioksidia.

Polttokennoautojen tankkausverkosto on vielä varsin rajallinen verrattuna sähköautojen latausverkostoon. Sähköautojen latauspisteitä on jo maailmanlaajuisesti, mutta vedyn jakeluasemia on vain rajallisesti. Tämä tekee polttokennoautojen käytöstä hankalaa, erityisesti pitkillä matkoilla.

Toyota on ilmeisesti tietoinen näistä haasteista ja näyttää valinneen strategian, jossa se panostaa ensisijaisesti polttokennoautojen teknologian kehittämiseen ja parantamiseen, ennen kuin se investoi merkittävästi infrastruktuuriin.

Toyotan lähestymistapa ei ole yllättävä, sillä se perustuu heidän pitkän aikavälin strategiaansa, jossa he keskittyvät tuotekehitykseen ja laatuun ennen suurten markkinaosuuksien tavoittelua.

Näin ollen, Toyotan strategia ei ole ainakaan vielä Teslan Supercharger-malli, joka keskittyy laajamittaiseen latausinfrastruktuuriin.

Sen sijaan Toyota näyttää uskovan, että kun polttokennoautot ovat valmiita massamarkkinoille, vetyinfrastruktuuri on parantunut riittävästi ollakseen houkutteleva investointi.

Tässä kohden en malta olla esittämättä kysymystä: Jos Toyota uskoo niin paljon polttokennoautojen tulevaisuuteen, eikö olisi järkevää satsata vedyn tankkausasemiin jo nyt, eikä odottaa, että myös muut heräävät, jos heräävät?

Tesla uskoi sähköautoihin ja ryhtyi aggressivisesti kasvattamaan isoille markkina-alueille tiheää latausverkostoa. Nyt kun se vaihe on hyvällä mallilla, yhtiöllä riittää tarmoa myös pienempien maiden/markkinoiden Superchager-verkoston kasvattamiseen. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Suomi, jossa on kesäkuun puolen välin tietämillä armon vuonna 2023 yhteensä 23 asemaa ja lisää on tulossa vielä kuluvan vuoden aikana.

Tästä pääsemme takaisin Toyotaan ja polttokennoautoihin. Viime kädessä Toyotan päätös olla investoimatta globaaliin polttokennoautojen tankkausverkostoon johtuu todennäköisesti polttokennoautojen nykyisistä haasteista. Nämä haasteet liittyvät vedyn varastointiin, kuljetukseen ja tuotantoon.

On myös huomattava, että Toyota ei ole ainoa yritys, joka tutkii polttokennoautoteknologiaa. Monet muut autonvalmistajat ja teknologiayritykset tutkivat mahdollisuuksia, ja jos nämä yritykset päättävät investoida vetyinfrastruktuuriin, Toyota voi hyötyä näistä investoinneista.

Yhteenvetona voimme todeta, että vaikka Toyota uskoo vahvasti polttokennoautojen tulevaisuuteen, se on valinnut strategian, joka keskittyy ensin teknologian kehittämiseen ennen merkittäviä investointeja vedyn tankkauksen verkostoon. Tämä lähestymistapa voi olla viisas, kun otetaan huomioon polttokennoautojen nykyiset haasteet. Loppujen lopuksi vain aika näyttää, onko tämä strategia oikea.

Antti Liinpää, KaaraTV